Sylvia yritti nyt kaikkensa, jotta lapset eivät tuntisi menetystä. Jopa Henry, jonka ei normaalisti tarvinnut juuri mitään syödä, tuli yhdessä muiden kanssa herkulliselle lettu-aamiaiselle.

<?xml:namespace prefix = v ns = "urn:schemas-microsoft-com:vml" /><?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Lasten ollessa koulussa ja Henryn huolehtiessa kasvimaasta, oli Sylvian keksittävä itselleen uusia harrastuksia. Seanin oltua aikaisemmin se, joka perheessä kalasti, päätti Sylvia ottaa vastaan tämän tehtävän. Usein hän sitten innostui kalastamaan myös yöllä, kun ei saanut unta omilta kummituksiltaan. Toki hän halusi näyttää vahvalta, ihan jo lastenkin takia, mutta yksin ollessa ajatukset hänestä, Seanista ja niistä ajoista, jotka he olisivat voineet viettää yhdessä vaivasi mieltä.

Henry oli nyt tajunnut mitä hänen elämästään puuttui: rakkaus. Aikaisemmin pihalla näkyneen naisen kanssa kaikki ei ollut mennyt hyvin, kenties he olivat liian erilaisia eikä Henryn maanläheinen tyyli viehättänyt naista. Henry ei kuitenkaan vielä ollut luopunut toivosta, vaan oli päättänyt löytää elämänsa rakkauden. Valitettavasti tämä vanhemman puoleinen naisihminen ei vain tainnut olla sitä, mitä hän toivoi.

Vaikka kaikki oli päällisinpuolin hyvin, silti pääsi pinnan alta kuplimaan silloin tällöin. Lelut ja muut muistuttivat äidistä ja isoisästä, joiden kanssa oli vietetty onnellisia hetkiä.

Koko syksyn kadoksissa ollut Raksukin palasi kotiin ennen talven tuloa naapurin käydessä ystävällisesti palauttamassa sen.

Onneksi kuitenkin osa leluista oli edelleen ehjinä kun Holly ja Phoebe yhdessä päättivät niillä leikkiä. Kaiken koetun jälkeen molemmat tiesivät jäljellä olevien sukulaisten tärkeyden ja heistä oli tullut tärkeimmät ihmiset maailmassa toisilleen.

Koulunkäyntikin parantui ja pian molemmat jo toivat kymppejä koulusta tehden Sylvian ja Henryn todella ylpeiksi.

Valitettavasti talossa alkoi olla liikaa nelijalkaisia ystäviä, joten Minnie ja Toby lähetettiin pois. Ne saisivat varmasti paremman kodin, jossa joku iloinen pikkulapsi hemmottelisi ne pilalle. Näin ainakin kaksosille sanottiin. Uuden kissasukupolven tuottamisen vastuu jäi nyt Auroralle ja Raksulle.

Eräänä päivänä Henry sitten tapasi hänet, unelmiensa naisen. Noora työskenteli poliisina paikallisella poliisilaitoksella eikä yhtään vieroksunut vihreää, erikoisemman näköistä ihailijaansa.

Pian Henry päätti tehdä ratkaisevan siirron ja kosi Nooraa. Tämä tietenkin suostui ja samantien nuoripari meni kaikessa hiljaisuudessa naimisiin.

Pian huomattiinkin jo Nooran vatsan pyöristyneen. Erityisesti Sylvia oli riemuissaan tästä ja osti jo ties mitä tavaraa lapsenlapselleen.

Vaikka lunta ei vielä ollut, oli pihan luistinradalla hyvä käydä luistelemassa. Phoebe ja Holly viihtyivat siellä erittäin hyvin. Usein Sylvia sai tulla houkuttelemaan tyttöjä nukkumaan, kun nämä vielä luistelivat yömyöhällä, jotta nämä jaksaisivat herätä aamulla kouluun.

Mutta pian tuli lumikin, ja sitä tuli reilusti.

Kaikki kävivät vuorotellen ikkunasta kurkkimassa tätä valkoista ihmettä. Henry oli tosin myös hieman huolissaan kasvien pärjäämisestä.

Mutta onneksi ainakin kasvihuoneessa olevat istutukset voivat erittäin hyvin. Kasvihuone tuotti jo niin mukavasti, että osa sadosta voitiin laittaa myyntiin ja silti jääkaappi oli täynnä omia tuotteita enemmän kuin tarpeeksi.

Saavat toki vanhemmatkin leikkiä. Lasten ollessa koulussa, Nooran nukkumassa ja Henryn kasvihuoneessa Sylvia rakenteli pihalle lumiukkoja. Siitä oli pitkä aika, kun hänellä viimeksi oli ollut näin hauskaa ja iloisen kirpeä pakkassää oli juuri sopiva hänelle.

Lastenkin tultua koulusta alkoi hurja lumisota. Myös Noora tuli pihalle lasten kanssa leikkimään. "Holly, kato tonne!" "Mitä, minne?" *pläts*

Myös Henry malttoi jättää kasvit hetkeksi rauhaan ja tuli mukaan lumiriehaan. Pihalla komeili monta lumienkeliä tämän jälkeen.

Pitää tosin muistaa, ettei ulkona saa olla liian kauan. Myös Sylvia huomasi tämän ja kiirehti äkkiä sisälle keittämään kaikille isot kupit kaakaota ja sytyttämään takkaan tulen.

Hauska päivä kuitenkin päättyi ikävästi. Sylvian oli aika jättää tämä maailma ja Viikatemies taas kerran vieraili kylässä.

Nooran vatsa kasvoi pian lisää ja se toi kaikille lohtua suruun. Vaikka Sylvia ei ehtinyt nähdä uusinta lastenlastaan, oli kuin hän olisi kuitenkin ollut jollain tavalla läsnä.

Henry oli innoissaan paijailemassa vaimonsa mahaa ja puhuvassa pikkuiselle.

Kaiken muun tiimellyksessä oli jotain melkein unohtunut. Aamulla kuitenkaan lapset eivät voineet olla sitä unohtamatta ja riemunkiljahdukset kaikuivat pitkin taloa, kun Holly ja Phoebe ripustelivat koristeita ympäriinsä. Tänään olisi jouluaatto.

Aamulla kuitenkin koko perhe kerääntyi yhdessä aamupalalle. Samalla muisteltiin Sylviaa, juhlittiin joulua ja odotettiin jo innokkaasti uutta tulokasta. Noora oli jo koko aamun valitellut, kuinka hänen olonsa oli kuin sumopainijalla ja liikkuminen oli raskasta.

Aamupäivällä myös tällainen suloinen otus ilmestyi pihamaalle. Hollu ja Phoebe olivat innoissaan vieraasta ja kurkkivat sitä ikkunasta uskaltamatta kuitenkaan mennä lähemmäs. He ristivät sen Joulu-Pinguksi.

Henry valmisteli innolla koko päivän kaikenlaisia herkkuja. Oli pipareita ja kakkuja. Aikaa vei myös illallisen valmistaminen.

Kesken kaiken Nooran synnytys käynnistyi ja maailmaan putkahti kaikkien hämmästykseksi kaksi uutta tulokasta. Tyttö ja poika, jotka saivat nimikseen Celine ja Harry.

Jos ei tässä ollut vielä joulun ihmettä riittävästi, myös Aurora päätti tuottaa maailmaan jälkeläisensä tämän jälkeen. Pieni suloinen pentu, joka nimettiin Sophieksi.

Kaiken tämän keskellä he malttoivat kuitenkin istua juhlapöytään vauvojen ollessa nukkumassa ja Auroran huolehtiessa omasta pennustaan. Henry oli valmistanut herkullista kalaa aikaisemmin omasta lammesta saadusta kultalohesta.

Ei toki jouluna lahjoja voinut unohtaa. Phoebe ja Holly olivat ostaneet toisilleen Harry Potter kirjat, mikä sopi oikein loistavasti päivään nyt kun perheessä oli myös oma Harry.

Myös joulupukki tuli käymään. Tytöt eivät pelänneet ollenkaan tuota hohottavaa vanhaa miestä.

Perhe lähetti joulukorttina kuvan, joka oli otettu kun Sylviakin vielä oli elossa.

"Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Vaikka kuva näyttääkin synkkämieleiseltä, oli joulumme erittäin onnistunut huolimatta aikaisemmin kokemastamme surusta.

Toivottavat Phoebe, Holly, Henry, Noora ja uudet tulokkaat +kissat "